Jaa Jukola7:aa myös kavereille

 

1.      Yrität jotain

Ensimmäinen virhe. Mitä sä oikein yrität? Mene konserniin tai julkiselle sektorille töihin. Jos et kerta kaikkiaan pysty siihen, niin ala sitten yrittäjäksi, mutta kannat itse seuraukset.

Strategia ja miksi se epäonnistui

Idea oli aika yksinkertainen. Meillä on simppeli konsultointifirma, joka tuottaa sen verran, että sen varassa voi turvallisesti testata tuotteen viemistä retail-markkinaan. Putiikkimme tuotti sen verran, että tuotekokeilun ei pitänyt olla kohtalokas. Harmi vaan että yritys toimii dynaamisesti muuttuvassa maailmassa ja on itsekin dynaamisesti liikkeessä. Eli liikkuvasta junavaunusta pitäisi ampua liikkuvaan maaliin, sakaaliin.

Samoin, kaksi asiaa meni kerralla pieleen, konsultointibusiness lopahti ja tuotteen vieminen markkinaan meni pieleen samaan aikaan! Pah!

2.      Se nyt vaan ei ole ihan niin helppoa

Osa yrittämisen hankaluudesta liittyy siihen, että se nyt vaan on hiven vaikeaa. Osa hankaluudesta liittyy taas siihen, että ympäröivä järjestelmä ja kulttuuri saattaa hankaloitta yrittämistä. On syytä korostaa nyt sitä, että yrittäminen on sinällään melko vaikeaa. Se on melkoinen monimuuttuja-analyysin paikka. Se on myös dynaaminen järjestelmä, jossa näkyvyys eri suuntiin on usein aika huono. Lisäksi haasteita liittyy siihen, että yrittäjän pitää hoitaa hyvin monia pieniä asioita, jotka yksistään eivät ole vaikeita, mutta joita on teoriassa loputon määrä. Jos määritellään yrittämisen ylärajaksi aurinkokunta, niin lienee selvää, että monimutkaisuudelle ei ole merkityksellistä ylärajaa. #elonmusk

Itse en törmännyt juuri mihinkään merkittävään ongelmaan, joka tulisi vastaan yhteiskunnan tai julkisen sektorin kautta. Ja sitä paitsi, yritystä perustettaessa valitset itse valtion jossa peliä pelaat. Rajat on auki, voit ihan hyvin tehdä homman muualla. Tosin, kielitaito ja kulttuurintuntemus sekä sosiaaliset suhteet rajaavat kentän ehkä Suomeen.

Ainut systeemi, mikä oli totaalisen paska, oli tuo hämmästyttävä kikostus nimeltä KATSO-tunnukset. Siinä sitä on salasanalistaa toisen perään.

Microsoftin ohjelmat ovat usein käsittämättömän paskoja, mutta tämä on ns. tasoitus, kaikille sama. Macin kanssa ei ole sen helpompaa kokonaisuutena. Skype on saatanasta, ei ikinä toimi. Asennus on helvettiä. Onneksi on Googlen palvelut etc.

3.      Notitia vastaan Experientia

Tämä on tiedossa, vaikka sitä on vaikea uskoa. Tieto ja kokemus on kaksi eri asiaa. Osaaminen syntyy vasta kokemuksen kautta. Olin taatusi lukenut siitä, mikä on kassa-virta-analyysi Tuta:n kurssilla TKK:lla ja kun tein vaihdossa Chalmerssilla Göteborgissa Industriell ekonomi-kursseja på svenska. Vaan, kuinka ollakaan, ymmärsin tämän asian vasta syvällisesti kun ajoin oikein kunnolla seinään tuon Koho-tuotteen kanssa. Siitä lisää Case-studyssä. Ja kaiken huippua, alussa tein itse excelissä kassavirta analyysin aina ennen kuin palkkoja maksettiin. Mutta kun jengiä alkoi olla lisää, niin aloin luottaa Netvisorin-kassavirta-ennusteeseen. No se oli virhe. Yksi asia, Netvisorin ennuste toimii vain jos kirjanpitäjä on merkinnyt kulut kuluiksi siellä. Ne voi olla maksettu ja kirjanpidossa, mutta niitä ei ole aktivoitu kuluiksi, ne eivät näy ennusteessa.

4.      Osakkaat ja tiimi

On vaikea löytää osakkaita ja vaikea uskaltaa ottaa heitä mukaan firmaan. Suomalaiset tuntuvat olevan kovin turvallisuushakuisia (skandinaavit yleensä?) ja he eivät halua ottaa riskiä. Myös, kovin moni ei omista omaa työaikaansa. Harvalla on varaa ja kiinnostusta siihen, että eläisi vuoden tai kaksi omilla rahoillaan, jolloin oma työaika palautuisi omaan hallintaan.

Jos sitten löydät sopivan jäsenen tiimiin, sinun pitää suostutella itsesi ottamaan hänet mukaan firmaan. Tässä saattaa olla oma psykologia esteenä. Uusi ihminen on aina riski. Lisäksi saatat kuvitella, että yrityksesi osakkeilla olisi jotain arvoa, ja haluat siten pitää niistä mahdollisimman suuren osan itselläsi. Virhe. Ne ovat arvottomia. Hyväksy se. Sen sijaan toimiva tiimi voi saada jotain aikaan.

Tämä on asia joka meni sekä oikein että väärin. Löysin hyvän osakkaa, etsin montaa mutta löysin ja uskalsin ottaa vain yhden.

All hell was lose, sitten kun osakas lähtikin toiseen firmaan toimariksi. Jäin juuri väärään aikaan yksin vetämään putiikkia.

Tiimillä pitäisi olla kriisinkestoa. Ihmisille sattuu kaikenlaista, ihmisiä kuolee ja sairastuu, läheisille voi tapahtua vaikka mitä ja itsellesikin.

Nyt sattui käymään niin, että veljeni kuoli pari vuotta sitten kesäkuussa. Työkykyni loppui siihen ja palautui hieman parin kuukauden jälkeen Elokuussa, kun rakentelin mökillä. Syyskuussa osakas jonka kanssa olimme yritystä rakentaneen, lähti yrityksestä. Tyttöystävä viimeisteli sitten vielä jättämällä minut. Sen jälkeen työkyky meni nollaan uudestaan. Meillä oli yksi jatkuva keikka myytynä, jonka varassa sinnittelimme kevääseen. Myynti oli loppunut jo siis kesäkuussa, koska olin ainut myyjä.

Mitä opimme tästä – hanki kriisinkestävä tiimi. Tiimissä olisi hyvä olla kolme sitoutunutta jäsentä. Jos yksi kuolee tai muuten menee työkyvyttömäksi, jää vielä kaksi jäljelle hoitamaa asioita.

https://hbr.org/2016/11/why-diverse-teams-are-smarter

Liikevaihto kasvio lineaarisesti neljä vuotta kunnes loppui kokonaan.

5.      Retail Business

Tuotekauppa, siellä on tietyt lainalaisuudet, joista en tiennyt kun olin ensimmäistä kertaa asialla.

Tuotteen vuosikierto josta en tiennyt mitään…

Mikä meni pieleen ?

  • Vaikka niitä ei tarvitse ottaa huomioon tietyissä laskelmissa, tulee nämä rahat kuitenkin voida esittää! Ne pitää ensin maksaa, eli kassassa pitää olla rahaa tähän! Yrittäjä rahoittaa valtiota alveilla ja maksaa siitä koron pankille, minun tapauksessani 6% maksoin korkoa siitä ilosta, että saan rahoittaa valtion kassaa. Toki alvit saa takaisin myöhemmin, mutta ne pitää ensin ihan oikeasti maksaa kun ostat tuotteita tai palveluita eli Kohon osia.
  • Totta helvetissä minä olin tehnyt tätä ennenkin mutta nyt se unohtui laskelmista.
  • En tehnyt sitä koko investoinnille. Olisi pitänyt tehdä 12 kk kassavirtalaskelma. Olisi pitänyt olla realistinen myyntiennuste konsultointityölle. Nyt menin vain fiiliksen varassa.
  • Tuotekierto – yritin ehtiä tuotteella sen tulevan kesän markkinaan enkä ehtinyt. Eli tuotteet tulivat siten 6kk liian aikaisin varastoon ja niiden varastointi maksoi siten enemmän.
  • Logistiikka – yritin ehtiä ja maksoin junakuljetuksen Kiina-Venäjä-Suomi, joka oli kalliimpi kuin laivarahti
  • Voimat ja rahat loppuivat, markkinointi jäi. Siinä vaiheessa kun tuotteet olivat rautakaupoissa, olin jo menettänyt työkykyni uudestaan. Yrityksen hidas hivuttaminen, huoli menetetystä rahasta sai lopulta yliotteen. Ihminen kestää stressiä tietyn aikaa mutta ei loputtomasti.
  • Aloin pelätä kaikki yritykseen liittyviä asioita. Soitto veljen kuolemasta tuli töihin ja leimasi pelon yrityksen tiloihin. En lopulta voinut enää mennä yrityksen tiloihin enkä avaamaan tietokonetta.
  • Kateketju –> tuotteen pitäisi kantaa myös markkinoinnin ja hallinnon kustannukset. Myös varastoinnin kustannukset.
  • Pakkaaminen olisi pitänyt tehdä myös Kiinassa tms. maassa.

Tämä ei edes ole paskempi tuote, pienellä viilauksella se olisi jopa erittäin hyvä tuote. Komponenteissa on varaa ottaa kustannuksia veks…

Mikä meni oikein ?

  • Myyntiketju oli rakennettu oikein – minulla oli tukku, joka myi tuotteen rautakaupoille
  • Tuote sinällään on hyvä ja toimiva ja sille on selkeä tarve.
  • Valmistus oli pääosin Kiinassa, myös asiakaspakkaukseen pakkaamisen olisi pitänyt olla Kiinassa
  • Tuotteen ja pakkauksen muotoilu oli hyvä
  • Tuote oli aika kanttava, pienellä viilauksella siitä olisi saanut aivan kelpo tuotteen. Komponenteissa oli varaa viilata hintaa alemmas.
  • Emme ampuneet itseämme polveen avainlippu-tuotteella. Suomi ei ole mikään syy tehdä mitään suomessa. Tuote suunniteltiin suomessa, sitä täällä kannattaa tehdä. Valmistus kannattaa tehdä siellä missä on edullista.

6.      Älä usko omaan tai muiden hypeen

Nyt kun katson kalenteria, tajuan että tein tuon tuotteen veljen kuoleman jälkeen. Ehkäpä minulla oli tarve uskoa, että edes joku asia toimii kun kaikki muu meni päin helvettiä.

Hankalaa tässä on eriyttää se, että mikä osa epäonnistumisesta menee veljen kuoleman piikkiin ja mikä osa oli oikeasti oma kämmi.

Älä myöskään usko omaan hypeesi äläkä ympäristön hypeen eli hehkutukseen.

Tässä on ristiriita, koska kaiken uuden luominen edellyttää sitä, että uskoo johonkin mitä ei vielä ole olemassa niin kauan että siitä tulee totta. Älä siis luo mitään uutta. Usko vain laskelmia. Älä usko ihmisiä ympärilläsi, jotka sanovat että olet nerokas ja sinusta tulee miljonääri. Silloin olet vaarallisilla vesillä.

Keskity tekemiseen. Tee kassavirtalaskelma. Muista alvit.

Kaikki firmat on kokoajan menossa konkurssiin – ne vaan estää sen myymällä lisää.

7.      Oma elämä

Olisi hyvä olla tasapainoinen tylsä elämä – ehkä parisuhde myös. Tämä suhde voi toki olla myös kuormittava tekijä. Parasta olisi siis, jos olisi hyvä parisuhde, joka tukee elämää ja on itsensä kanssa sinut. On etua siitä, jos on ottanut selvää itsestään 3 vuoden terapian avulla. Itsereflektiokyvyn muodostamiseen menee se ensimmäinen vuosi.

Arjen rullaaminen, nämä on minulla hallussa. Syöminen, lepo, liikunta. Nukkuminen on kriittisen tärkeää – se ei vaan aina onnistu kun stressi on tarpeeksi kova. Silloin olisi hyvä ajoissa alkaa käyttämään jotain unilääkettä ettei homma karkaa käsistä.

8.      Idealismi -vaikka tietäisit varoa

Niin et nää sitä. Eihän idealisti itse tajua olevansa idealisti. Minä en tajunnut että yritysideani oli idealistinen. Kun tuotteet eivät oikein toimineet, niin keskityimme lopulta konsultointiin ja vain Kohon tuotteistamiseen. Siinäkin, en tajunnut että konsultointituotteemme oli idealistinen! Ideamme oli myydä hyvää suunnittelua, luoda optimaalisia hienoja tuotteita! Tämähän on silkkaa idealismia, joka ei sovellu suomalaisen B to B-teollisuuden tarpeisiin.

9.      Fear of missing out, FOMO

Googlaa se. Heti. Aloittavan yrittäjän ongelma saattaa olla se, että on niin paljon mahdollisuuksia. Voisi tehdä mitä tahansa, mahdollisia busineksia on tietenkin rajaton määrä. Niitä on helppo keksiä ja kaikki kiinnostaisi. Miten tietää mihin tarttua ja missä pysyä? Peliä hankaloittaa se, että jos se eka idea ei toimi, niin kauanko sitä kannattaa jatkaa? Koska kaiken järjen mukaan toimimaton idea pitää jossain vaiheessa torpata. Ja kun yleensä kestää noin 2-3 vuotta tietää, toimiiko idea. Tämä riippuu myyntiajasta ja siitä mikä on taas markkinaan menoaika. Eli milloin vaihtaa ideaa!!! Tästä voi seurata iso sotku.

https://inc42.com/resources/entrepreneurs-fomo/

Tein lopulta (siis vuonna 2017) kuvan siitä, paljonko niitä uusia ideoita oikein oli. Sitten valitsimme niistä lupaavimman, joka vietiin finaaliin. Eli keskityimme tekemään Kohon ja jätimme kaiken muun, joka oli jo varsin jämäkkää manageeraamista.

Tein tälläisen kuvan jossa on kaikki ideat matkan varrelta.

Tässä sama kuva niin, että siinä on ideat ja 10 ongelmaa päällekkäin. Melkoinen sotku.

 

 

10. Mitä opimme tästä

Maapallo on melko pyöreä kivipallo, jonka pinnalla voi kävellä.

Oma analyysi – mihin firma oikeasti kaatui lopulta

  • Kassavirta 12kk ja investointianalyysi olisi pitänyt tehdä ennen kuin Koho päätettiin viedä markkinaan. Se olisi heti näyttänyt, että rahat ei riitä loppuun asti. Ton analyysin tekoon olisi mennyt 2 tuntia. Siinä ois säästänyt 50 00€.
  • Tiimillä ei ollut retail-osaajaa advisorina, vaikka sellaista yritin löytää vuosikausia.
  • Veljen kuolema lopetti myynnin, siihen asti firma kasvoi lineaarisesti 4 vuotta.
  • Tiimi ei ollut kriisinkestävä – siinä olisi pitänyt olla 3 sitoutunutta jäsentä.
  • Haluun uskoa, että jokin asia elämässä onnistuisi.

Mitä muuta tästä voi oppia

Konsultoinnin perustuote, joka meni jossain määrin kaupaksi oli myös ongelmallinen. Tuotteiden suunnittelu ja optimointi muotoilun, mekaniikkasuunnittelun ja FEM-lujuuslaskennan keinoin olisi varmaan ihan hyvä tuote myydä formula 1 talleille (tosin heilläkin se on in-house), mutta suomalaiseen teollisuuteen sen myyminen on huono ajatus. Vaikka välillä saisikin jonkun keikan myytyä, ei näitä ole paljoa. Myyntikustannus on korkea ja keikat on lyhyitä. Perusmetalliin pitää myydä perussuunnittelijoita, ei idealistista tuoteoptimointia. Kun myyt inssin mallintamaan, niin se istuu siellä hyvällä onnella vuodesta toiseen. Myyntikustannusta ei synny aina uudestaan.

Eli konsultointimielessäkin meillä oli väärä tuote ja väärä markkina, vaikkakin konsultointi tuotti palkkarahaa ihan ok.

Eli, toimivaa tuotetta ei lopulta löytynyt. Kohoa ei saatu puskettua markkinaan. Rahat loppu kesken ja koko investoinnin määrä jäi laskematta ja lisäksi oltiin ensi kertaa asialla. Perheen kuolemantapaus ei auttanut asiassa.

Yhtäläisyyksiä Edisoniin

Asiat ei paljon vuosikymmenien varrella muutu. Tässä touhussa on hauskoja yhtymäkohtia Edisonin touhuihin.

Kirjanpito, siitä ei ota selkoa oli sitten Netvisor tai ei. Ihan samat ongelmat New Yorkissa 1800-luvun lopulla. 🙂

 

Myyminen ja kehittäminen ja markkina. Koko homma pitää kääntää päälaelleen. Eli nyt jos lähtisin kehittämään hommaa uudestaan, niin tekisin homman näin päin.

  • Tee jotenkin ne ekat 10 kpl Kohoja – tässä on tosin se ongelma, että kun se tehdään blow-molding tekniikalla, niin se muotti piti kyllä tehdä, ja sitten pienin järkevä tilauserä on sellanen kontillinen tai vain sitten muutama kappale. Hmm. Tähän ei ole kyllä helppoa ratkaisua. Myös komponenteissa oli tilauserät 1000 kpl.
  • Hmm. No, jos tekisi niin, että tekisi 3D printtaamalla, ei sekään, yks printti maksoi 2000€. Hmm.
  • No, jos tekisi niin, että tekisi vain sen tuotteen markkinointimateriaalit webshoppiin, mainostaisi sitä google adsillä, ja katsoisi, saisiko siten myytyä yhtään. Jos saisi, niin ei toki voisi toimittaa mitään, mutta näkisi että saisiko vaikka 500€ panostuksella myytyä mitään. Sillä tavalla saisi haarukoitua tuota markkinoinnin hintaa per myyty Koho.
  • Rautakaupoissa tuotetta ei voi testata ellei sitä ole. Ja siis, hmm. Rahdit jne. Ei siinä oikein ole oikotietä onneen, ehkä olisi voinut tilata vain 500 kpl. Nyt niitä meni kauppoihin 370 kpl. Hmm.
  • Ei tää jälkiviisaus kyllä auta, jos haluaa jotain kokeilla niin se vain pitää kokeilla. Ainut mikä ois auttanut, olis ollut se, että konsultointi olisi vielä tuottanut siinä samalla.
  • Ei retail-tuotetta voi kokeilla tekemättä sitä. Cant make it without breaking the eggs. Niin se vain on.

Niin tai näin, näin kokeilisin tuote-ideaa tällä tiedolla mikä nyt on

  • Tekisin vain tuotteen markkinointimateriaalit ja videot Youtubeen
  • Mainostaisin näitä google adsilla
  • katsoisin painaako kukaan Buy Now nappia
  • Jos tulisi tilauksia (joita ei voisi toimittaa) niin sitten vain sanoisi että teemme tämän ehkä joskus
  • Sillai selviäis onko mitään mahkuja myydä sitä tuotetta

Ja tästäkään ei ole hirveästi opiksi, koska itse asiassa toimin näin. Tein sen tuotteen konseptia ja sitten esittelin sitä mökkimessuilla ja kun yksi tukkuri sanoi että tämä on hyvä, niin sitten veimme tuotetta hiljalleen eteenpäin. Ja kävimme tuotteen 3D printin ja pakkausdemon kanssa rautakaupoissa, ja sielläkin sanottiin että tämä on hyvä. Eli sekin meni aika oikein. Ei tästä opi muuta kuin että välillä tulee turpaan.

Korjaus – tästä oppii sen, että pysy kaukana uusista tuotteita ja startupeista! Sen tästä oppii!

Kolaus itsetunnolle

Kyllähän tässä tulee myös mieleen, etten ehkä sittenkään ole niin nerokas kuin ajattelin. Tai siis, että älykkyys ei yksin auta. Ja että siitä on aivan merkittävää haittaa myös. Pitää tässä muistuttaa itselleen, että aikoinaan sentään osasin todistaa divergenssiteorian analyyttiset kaavat Chalmerssin FEM-lujuusopin tentissä hyvin arvosanoin. Itsetunnon rippeet…

http://mathworld.wolfram.com/DivergenceTheorem.html

Sitä muistellessa jaksaa taas eteenpäin. Vaikka nyt kolahdin pariin hassuun jakolaskuun. No, toki kokonaisuus on psykologisesti monimutkaisempi.

Mä oon matematiikassa keskimääräsen lahjakas. Sen tähden on hassua, miten vaikeaa on ymmärtää rahan liikkeitä ajassa. Koska firman asiat tapahtuu eteen ja taaksepäin. Rahaa on tulossa ja menossa ja siitä pitäisi sitten ottaa selvä. No, ens kerralla se menisi varmaan paremmin. Ja menihän se ihan hyvinkin siinä välillä.

Paljonko on 50 000€?

Mun ikäisellä on keskimäärin satadonaa varallisuutta tässä iässä. Mulla nyt ei oo sitä fyrkkaa koskaan ollut, koska jälleen kerran ideologisista syistä opiskelin kaksi tutkintoa, eli 6 vuotta pidempään kuin olisi ”normaalia” eli 12 vuotta per kaks maisteritutkintoa. Onko sen väliä, että tässä iässä meni koko omaisuus? No ei tavallaan, jos pääsee uudestaan töihin kiinni. 70 vuotiaana on ihan se ja sama, onko fyrkkaa 50 donaa enempi vai vähempi. Se vituttaa, että tuolla rahalla olisi voinut ajaa vaikka formula fordia kolme kautta. No turha sitä on enää miettiä. Unelmilla on hintansa, tällä kertaa hinta oli 50 000€! Satans. Ja siis unelmahan toteutu, se oli saada oman firman tuote rautakauppaan!

Ukki sanoisi että “Poika perkele” ja hymyilisi samalla. 🙂 Sillai se sano ku olin muurannut 15 vuotiaana savupiipun saunaani ja sanoin että se on “puhtaaksi muurattu”. Ei se ihan puhdasta saumaa ollut. heh heh. Äänessä oli samaan aikaa ylpeyttä ja sitä, että miten se kehtaa väittää sitä puhtaaksi muuratuksi. Isoäiti huitasi sitä käsilaukulla ja sanoi että ole nyt hiljaa siinä. Sitten syötiin varmaan eväät. Hyviä aikoja. Siunattua.

Jukola7 Tarina

Esko Aaltio Oriveden Raudan avajaisissa – Jukola7 tuotteiden henkinen koti 🙂

Mitä seuraavaksi

Kello näyttäisi että työvuosia on vielä jäljellä vielä 20-30 vuotta. Etsin uusia hommia, vinkkaa ihmeessä jos sinulla on ideoita!

Tässä on yksi idea, joka voisi toimia paremmin, kuin se että keksii jotain aivan uutta

Jalostin

Lataa Jukola7-esitteet pdf muodossa, tallenna mitä haluat koneellesi.

Anna yhteystietosi, niin lähetämme latauslinkin sähköpostiisi. Samalla liityt sähköpostituslistallemme ja saat tietää ensimmäisten joukossa miten J7 etenee!